Sota muutti toimintaympäristöä

Pandemian hellittäessä otettaan vuonna 2022 Euroopassa syttyi sota, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se laukaisi uusia haasteita myös kaupankäyntiin ja merenkulkuun. Tulevaisuutta on erityisen vaikeaa ennustaa ja taloudessa ennakoidaan heikentyviä suhdannenäkymiä. Silti ilmaston muutokseen liittyvät haasteet vaativat ratkaisuja.

Euroopan laidalla sijaitsevalle Suomelle ja sen ulkomaankaupalle toimiva merilogistiikka on elinehto. Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti toimintaympäristöä rajusti. Jännitteet myös Itämerellä kasvoivat ja Euroopan Unioni kohdisti Venäjään pakotteita ja vientirajoituksia.

Merikuljetusten toimivuus ja niiden jatkuvuuden varmistaminen osoittautui entistäkin tärkeämmäksi Suomelle. Myös ulkomaankaupan satamilla on tärkeä merkityksensä osana poikkeusaikojen huoltovarmuusketjua.

Energiakriisi ja korkea inflaatio nostavat kuljetuskustannuksia

Suomen talouden kasvu hiipui vuoden lopulla, kun energian hinnan kasvu nosti inflaation marraskuussa huippulukemiin. Talouskehitykseen ja kuluttajien ostovoiman kehittymiseen liittyy epävarmuutta. Jos Suomessa alkaa taantuma, saattaa kuitenkin lyhyiden laivamatkojen suosio kasvaa, koska ne ovat edullisempia kuin pidemmät ulkomaan matkat.

Talouden indikaattorit osoittavat myös maailmantalouden olevan vähitellen hidastumassa. Euroalueella pelot energiakriisin kärjistymisestä ovat hieman laantuneet, mutta eivät kokonaan väistyneet.

Pääasiallisesti käytetyn polttoaineen tai energian hinnan nousu oli edelleen varustamoille merkittävä kehittymisen ja kasvun este. Toki energian hinnan nousu on kasvattanut kuluja myös satamissa, ja inflaation kasvu on nostanut esimerkiksi infrainvestointien hintoja.

Merenkulku mukaan päästökauppaan

Merenkulun toimijat etsivät eri vaihtoehtoja vähentää vähentääkseen päästöjä ja tavoitellakseen vähähiilisyyttä mm. eri polttoaineratkaisuilla sekä reittien ja kulkunopeuden optimoinnilla.
YK:n alaisen merenkulunjärjestön IMO:n asettama tavoite on, että merenkulun absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät aikakin puolella vuoteen 2050 mennessä.

EU:n ilmastotavoitteessa taas alueen päästöjä on vähennettävä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä tavoitellaan ilmastoneutraaliutta.

Euroopan neuvosto ja parlamentti pääsivät loppuvuodesta alustavaan sopuun päästökauppajärjestelmästä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa merenkulku tullaan liittämään EU:n päästökauppaan vuonna 2024. FitFor55-ilmastopaketin uskotaan kasvattavan Suomen ulkomaankaupan kustannuksia selvästi.
On sekä ilmaston että kestävän liiketoiminnan etu, että myös merenkulun päästövähennykset ovat kunnianhimoisia. Kuitenkin Suomessa tarvitaan myös jatkossa jäävahvisteisia aluksia, joiden ympärivuotinen turvallinen käyttö lisää energiankulutusta ja päästöjä suhteessa moniin muihin maihin. Suomelle on elintärkeää, että kilpailuasemamme ei talviolosuhteidemme vuoksi vääristy.